Newfoundlandinkoira/Newfoundland dog

KÄYTTÖTARKOITUS Raskaiden taakkojen vetämiseen tarkoitettu vetokoira sekä vesikoira

TÄRKEITÄ MITTASUHTEITA Rungon pituus mitattuna lapojen kärjestä istuinluun kärkeen on suurempi kuin säkäkorkeus. Runko on tiivis. Nartun runko voi olla hieman pitempi eikä niin massiivinen kuin uroksen. Etäisyys säästä rintakehän syvimpään kohtaan on hieman suurempi kuin rintakehän alaosasta maahan.

LUONNE lmeestä heijastuu hyväntahtoisuus ja lempeys. Newfoundlandinkoira on arvokkaan iloinen ja kekseliäs sekä tunnettu aidosta yställisyydestään ja rauhallisuudestaan.

PÄÄ Massiivinen. Nartun pään rakenne on sama kuin uroksen, mutta se ei ole yhtä jykevä.

KALLO-OSA Leveä päälaki on hieman kaartuva ja niskakyhmy voimakkaasti kehittynyt.

OTSAPENGER Selvästi havaittava mutta ei koskaan jyrkkä.

KIRSU Suuri ja hyvin pigmentoitunut. Sieraimet ovat hyvin kehittyneet. Mustilla ja valkomustilla koirilla kirsu on musta, ruskeilla ruskea.

KUONO-OSA Ehdottomasti neliömäinen, syvä, kohtuullisen lyhyt, lyhyen ja hienon karvan peittämä sekä rypytön.

HUULE Suupielet ovat selvästi havaittavat, mutta eivät ylikorostuneet.

PURENTA Leikkaava tai tasapurenta.

POSKET Pehmeät.

SILMÄT Suhteellisen pienet, kohtuullisen syvällä sijaitsevat ja etäällä toisistaan. Sidekalvoa ei ole näkyvissä. Mustilla ja valkomustilla koirilla väriltään tummanruskeat, ruskeilla sallitaan vaaleammat sävyt.

KORVAT Suhteellisen pienet, kolmiomaiset, pyöreäkärkiset, kallon takasivulle kiinnittyneet ja päänmyötäiset. Kun aikuisen koiran korvaa vedetään eteenpäin, korvalehden kärki ulottuu saman puoleisen silmän sisänurkkaan.

KAULA Vahva, lihaksikas, hyvin lapoihin kiinnittynyt ja tarpeeksi pitkä, jotta pään asento on ylväs. Ei runsaasti löysää kaulanahkaa.

RUNKO Luusto on kauttaaltaan massiivinen. Sivulta katsottuna runko on syvä ja voimakas.

YLÄLINJA Vaakasuora ja kiinteä säästä lantioon.

SELKÄ Leveä.

LANNE Vahva ja lihaksikas.

LANTIO Leveä ja viisto noin 30º:en kulmassa.

RINTAKEHÄ Leveä, täyteläinen ja syvä. Kylkiluut ovat hyvin kaareutuneet.

ALALINJA JA VATSA: Vatsaviiva on lähes suora, ei koskaan ylöspäin kohoava.

HÄNTÄ Newfoundlandinkoira käyttää häntäänsä peräsimenä uidessaan. Siksi häntä on vahva ja tyvestään leveä. Koiran seistessä häntä riippuu suorana mahdollisesti hieman kärjestään kaartuneena ulottuen kintereeseen tai hieman sen alapuolelle. Koiran liikkuessa tai innostuessa häntä nousee selkälinjan tasolle hieman ylöspäin kaartuvana, mutta ei saa kiertyä selän päälle tai kaartua takaraajojen väliin.

ETURAAJAT ovat suorat ja yhdensuuntaiset sekä kävellessä että hitaassa ravissa

LAVAT Erittäin lihaksikkaat ja taakse sijoittuneet.

KYYNÄRPÄÄT  Rintakehän myötäiset.

VÄLIKÄMMENET Hieman viistot.

KÄPÄLÄT Suuret ja sopusuhtaiset runkoon nähden, selvästi pyöristyneet ja tiiviit. Varpaat ovat vahvaat ja tiiviisti yhdessä ja niiden välissä on räpylät.

TAKARAAJAT Newfoundlandinkoiran takaosan rakenne on ensisijaisen tärkeä, sillä työntövoima, jota tarvitaan taakkojen vetämiseen, uimiseen ja maantavoittaviin liikkeisiin on pääasiassa riippuvainen takaosasta. Lantioluun tulee olla vahva, leveä ja pitkä.

REIDET Leveät ja lihaksikkaat.

POLVET Hyvin kulmautuneet, mutta eivät niin että vaikutelma olisi ylikulmautunut.

SÄÄRET Vahvat ja melko pitkät.

KINTEREET  Melko lyhyet, matalat, etäällä toisistaan ja yhdensuuntaiset, eivät sisä- eivät ulkokierteiset.

KÄPÄLÄT Vahvat ja tiiviit. Mahdolliset kannukset tulee poistaa.

LIIKKEET Newfoundlandinkoiran eturaajan askel on pitkä ja takaraajan työntö voimakas, mikä antaa vaikutelman vaivattomasta liikunnasta. Lievä selän rullaus on luonnollista. Vauhdin lisääntyessä raajat lähenevät keskiviivaa ylälinjan pysyessä suorana

KARVA  Kaksinkertainen ja vettähylkivä. Peitinkarva on kohtalaisen pitkää ja suoraa, ei lainkaan kiharaa. Lievä laineikkuus on sallittua. Pohjavilla on pehmeää ja tiheää, talvisin tiheämpää kuin kesällä, mutta aina havaittavissa jonkin verran takaosassa ja rinnassa. Pään, kuonon ja korvien karva on lyhyttä ja hienoa. Etu- ja takaraajat ovat hapsuiset. Häntä on kauttaaltaan pitkä- ja tuuheakarvainen, mutta karvoitus ei ole viirimäinen. Karvapeitteen trimmausta ja leikkausta ei suosita

VÄRI Musta, valkomusta ja ruskea.

MUSTA Perinteinen väri on musta. Värin tulee olla mahdollisimman tasainen, hieman auringon polttama sävy sallitaan. Valkoiset merkit rinnassa, varpaissa ja / tai hännän päässä ovat sallitut.

VALKOMUSTA Tämä väritys on rodulle historiallisesti merkittävä. Toivotuin värijakauma: Musta pää, jossa mieluiten kuonoon asti ulottuva valkoinen “pläsi”, symmetrinen musta satula, musta lantio ja hännän tyvi. Muut osat ovat valkoiset ja niissä voi esiintyä vain vähäisessä määrin pilkkuja.

RUSKEA Ruskea väri vaihtelee suklaanruskesta pronssiin. Valkoiset merkit rinnassa, varpaissa ja / tai hännän päässä ovat sallitut. Näyttelyissä kaikki värit kilpailevat samassa luokassa.

KOKO JA PAINO

SÄKÄKORKEUS Keskikorkeus on täysikasvuisilla uroksilla 71 cm ja nartuilla 66 cm.

PAINO Keskipaino on uroksilla noin 68 kg ka nartuilla noin 54 kg. Suuri koko on toivottava edellyttäen että rodunomainen sopusuhtaisuus, voimakas rakenne ja oikeanlaiset liikkeet säilyvät.

VIRHEET Kaikki poikkeamat edellämainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen 

Uroksilla tulle olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneina kivespussia

Nöffit ovat lempeitä jättiläisiä, mutta aina näiden jättiläisten kanssa eläminen ei ole ruusuilla tanssimista. Tässä hiukan mietittävää rotua harkitseville. En kirjoita tätä murskatakseni kenenkään unelmia, vaan totuudenmukaisesti elettyäni monta vuotta nöffien kanssa.

Nöffeillä on PALJON karvaa ja sen hoito vaatii viikottain ainakin harjausta/kampausta. Kunnon pesu olisi hyvä tehdä ainakin kerran kuukaudessa riippuen karvan laadusta ja -määrästä. Karvaa myös irtoaa paljon eli siivoushullun koiria nöffit eivät välttämättä ole. Imurointia saa siis myös harrastaa liki päivittäin, jos kodin haluaa pitää siistinä.

Nöffit kuolaavat. Jotkut enemmän, jotkut vähemmän, mutta sitäkin tulee. Vaatteisiin, käsiin, naamaan, seinille ja joka puolelle, jos jättimäinen ystäväsi haluaa pitää halihetken tai ravistella itseään.

Nöffit ovat suuria koiria, joka myös tarkoittaa sitä, että ne ovat todella vahvoja. Etenkin pentu/teini-iässä kun voimaa ja painoa alkaa olemaan, mutta on vielä pennun aivot, on tärkeää opettaa hihnakäyttäytymistä ja totuttaa koiraa kulkemaan myös vilkkaissa ympäristöissä turhia säntäilemättä. Tämä voi aiheuttaa tulevaisuudessa suuria ongelmia, sinulla on 50-70-kiloinen koira jota et hallitse. Nöffin opettaminen vaatii myös aikaa ja kärsivällisyyttä, sillä nöffit eivät ole syntyneet miellyttämään ihmisiä.

Nöffit ovat lössyköitä ja ystävällisiä, mutta niiltä ei silti itsepäisyyttä puutu. Joskus sitä on hermostumiseen asti. Nöffin koulutus siis vaatii pitkää pinnaa ja PALJON huumorintajua, sillä pienet nöffinalut keksivät kasvuiässään (ja sen jälkeenkin) kaikennäköisiä kepposia meidän palvelijoiden pään menoksi.

Loppuun haluan vielä sanoa, että nöffiä uskollisempaa ja lempeämpää ystävää et löydä, mutta se vaatii hiukan työtä, ihan kuin mikä tahansa muukin koira. Äläkä erehdy kutsumaan nöffiä tyhmäksi, koska sitä ne eivät todellakaan ole, niille sinä olet se tyhmä, joka luulee että se tekee kaiken mitä käsket :)